Hankoniemen Rintamamuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkityksellisellä paikalla. Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki museoalueella vuosien 1940-1941 aikana. Nimensä mukaisesti Rintamamuseo sijaitsee siis rintamalla. Museo kertoo vuosien 1939-1945 sotatapahtumista, painottuen talvisodan jälkeiseen Hankoniemen vuokra-aikaan ja jatkosodan alkuvaiheen sotatapahtumiin Hangon Rintamalla.
Perusnäyttelymme on nimeltään "Hanko vieraissa käsissä". Näyttely tarjoaa kattavan yleiskatsauksen vuosien 1939 –1941 tapahtumista, jolloin Hankoniemellä oli suuri strateginen merkitys Suomelle.
Perusnäyttelyn lisäksi museossa esitellään vaihtuvia teemanäyttelyitä.
Hankoniemen Rintamamuseota on laajennettu vuonna 2024, kaikki nykyaikaisen museon tunnusmerkit täyttävällä, lisärakennuksella. Uudessa Perinnekeskukseksi kutsuttavassa rakennuksessa esitellään korkeatasoisia sotahistoriallisia näyttelyitä. Perinnekeskuksen tavoitteena on ylläpitää sotiemme veteraanien perinteitä, arvoja ja historiallista perintöä sekä välittää niitä tuleville sukupolville. Perinnekeskuksen ensimmäinen teemanäyttely kantaa nimeä ”Veteraanin elämänpolku 1945-2025”.
Perinnekeskuksen pysyvässä näyttelyssä vierailijat pääsevät tutustumaan hankolaiseen kotiin ennen sotaa vuonna 1939 sekä vuonna 1942. Kontrasti tunnelmallisen sotaa edeltävän hankolaiskodin ja myöhemmän sodan runteleman kodin välillä on voimakas ja lavastus häkellyttävän autenttinen. Elokuvahuoneessa vierailijat voivat pysähtyä katsomaan koskettavaa dokumenttielokuvaa ”Vi minns kriget” (Me muistamme sodan) (21 min), jossa yhdeksän henkilöä muistelevat lapsuuttaan Hangossa ja sen lähialueella sodan aikana ja sen jälkeen.
Tilojen lavastuksen on suunnitellut ja toteuttanut
Petri Horttana.
Tykkihallissa on esillä kymmenen sota-aikaista tykkiä, jotka olivat Suomen puolustusvoimien käytössä talvi- ja jatkosodan aikana. Parhaillaan tykkihallissa voi myös tutustua saaristotaisteluista kertovaan teemanäyttelyn.
Museoalueelta löytyy muun muassa sotilaskalustoa, kuten tykkejä ja panssarivaunu, tuliasemia, juoksu- ja taisteluhautoja sekä Kultainen rauha -muistokorsu. Nuorempien kävijöiden iloksi mäntymetsän katveeseen on pystytetty myös esterata.
Museorakennuksen takaa alkaa runsaan kilometrin pituinen Sotapolku. Sen merkitty reitti kulkee alueen läpi, josta ruotsalainen vapaaehtoispataljoona oli vastuussa jatkosodan aikana. Polku jatkuu aina neuvostojoukkojen silloiselle puolelle. Tärkeät kohdat reitillä on merkitty valkoisilla nuolilla. Polun varrella on jälkiä entisistä yhteyshaudoista, telttakuopista ja tulenjohtoasemista. Sotapolun opasvihko on lainattavissa museolta tai ladattavissa qr-koodilla, joka löytyy sekä museon sisältä että ulko-oven vierestä ja polun aloituspisteeltä.
Toiminta sai alkunsa 1981, kun paikalliset sotaveteraanit rakensivat Kultainen Rauha- (Gyllene Freden) muistokorsun sodanaikaiselle rintamalohkolle Lappohjassa. Rintamamuseo avattiin samalle paikalle vuonna 1987.
Vuodesta 2016 museota ylläpitää Länsi-Uudenmaan sotahistoriallinen yhdistys.