Rintamamuseosta

Sisätilat

Perusnäyttely

Perusnäyttely Hanko vieraissa käsissä on täysin uudistettu. Ajanmukaisessa museorakennuksessa on korkeatasoinen näyttelytila, joka tarjoaa hyvän yleiskatsauksen tapahtumista vuosien 1939 –1941, jolloin Hangon kaupunki oli strategisesti tärkeä Suomelle. Varsinaiseen näyttelyyn kuuluu valikoima valokuvia, informaatiotekstejä ja karttoja. Museon uusissa vitriineissä on esillä ruoanlaittovälineitä, astioita, aseita, mitaleita ja univormuja. Näyttelyyn kuuluu myös dokumenttielokuva Hangon evakuoinnista. Näyttely esittää elämää idyllisessä Hangon kaupungissa ennen Talvisotaa. Itse Talvisodalla ja tunteisiin vaikuttaneella Hangon evakuoinnilla maaliskuussa 1940 on asiaankuuluva paikkansa näyttelyssä.

Näyttelyssä esitetään ja selitetään Harparskog-linja, joka oli Suomen puolustuksen etulinja. On ainutlaatuinen kokemus vierailla museossa tietäen, että Neuvostoliiton vuokraaman alueen raja kulki vain noin sadan metrin päässä.

 

Tykkihalli

Tykkihallissa on esillä suuria esineitä, mm. kanuunoita ja muita tykistöaseita.

 

Koverhar-näyttely

Tykkihallissa on myös uusi näyttelyosia, joka kertoo Koverharin entisestä terästehtaasta Lappohjassa. Vuosina 1940 –1941 Koverhar kuului Neuvostoliiton vuokraamaan Hangon laivastotukikohtaan. Neuvostojoukot linnoittivat alueen ja täällä käytiin taisteluja Jatkosodan aikana 1941. Terästehtaan toiminta alkoi vuonna 1961 ja päättyi konkurssiin 2012. Alue on nykyään Hangon kaupungin omistuksessa ja sinne kehitetään jälleen teollisuusaluetta. Näyttely on kaksiosainen. Ensimmäinen osa esittää valokuvin toisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet nykyasussaan. Toinen osa kuvailee Koverhar Business Port -hankkeen visiota.

Ulkotilat

Hangon Rintamamuseo on strategisesti tärkeällä paikalla. Tämä alue mäntyjen keskellä on ollut Suomen sotahistorian keskeisten tapahtumien näyttämö. Paikka huokuu menneisyyttä ja hiljainen kävijä voi vieläkin tuntea historian siiveniskuja maastossa. Museorakennuksen välittömässä läheisyydessä on juoksu- ja taisteluhautoja ja kivenheiton päässä ovat Gyllene freden eli Kultainen rauha -korsu ja Kuoleman terassi.

Nuoremmille kävijöille on uusi esterata ja sen vieressä lepopaikaksi tarkoitettu katos penkkeineen ja pöytineen.

 

Sotapolku

Museorakennuksen takaa alkaa runsaan kilometrin pituinen Sotapolku. Sen merkitty reitti kulkee alueen läpi, josta ruotsalainen vapaaehtoispataljoona vastasi Jatkosodan aikana. Polku jatkuu aina entiselle neuvostojoukkojen puolelle. Tärkeät kohdat reitillä on merkitty valkoisilla nuolilla ja muilla opasteilla. Polun varrella on mm. yhteyshautoja, telttakuoppia, kenttäkäymälä, tulenjohtoasema, tunneli ja kranaattiritsa. Kanttiinista voi lainata opasvihkosen jossa Sotapolun kaikki kohteet on selostettu.

Onnea kierrokselle!

 

Bunkkeri  Irma

Museon uusi helmi on vastikään restauroitu Irmaksi kutsuttu bunkkeri nro. 302, joka vielä tuoksuu tervalle. Se sijaitsee Harparskogissa noin viiden kilometrin päässä Hangon Rintamamuseosta. Yleisö voi vierailla bunkkerissa kesäviikonloppuina ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Suurin osa bunkkerin sisustuksesta on alkuperäistä esineistöä. Sen 16 makuupaikalla on siniharmaat patjat ja hyllyillä on astioita, varusteita ja toimiva  käsikäyttöinen ilmapumppu. Bunkkeri on varustettu myös 45 mm:n panssarintorjuntatykillä ja konekiväärillä, jotka ovat nähtävissä alkuperäisinä. Lisäksi oli kone, joka tuotti vaaratonta savuverhoa. Bunkkeri Irmassa on aito ilmapiiri ja sen tarjoaa hyvän käsityksen elämästä rintamaoloissa sodan aikana.

Bunkkeri on vesieristetty ulkoa ja graniittilohkareiden ympäröimänä se muodostaa vaikuttavan kokonaisuuden.

Bunkkeri on auki yleisölle kesällä 2017 viikonloppuisin, la-su klo 12 –17.

Pääsymaksu 10 € / henkilö, eläkeläiset ja opiskelijat 5 €. Alle 16-vuotiaille vapaa pääsy.

Vierailut muina aikoina sopimuksen mukaan, jolloin käynti maksaa € 75.

 

Taustatietoa

Bunkkeri ei joutunut missään vaiheessa varsinaisten lähitaistelujen kohteeksi. Se sijaitsee Mannerheimintiellä Harparskogissa Fiskars-yhtiön mailla ja on nykyään Hangon Rintamamuseon omistuksessa. Irma on osa vahvasti linnoitettua puolustuslinjaa, joka kulki Harparskogin läpi ja oli osa suomalaisten joukkojen puolustusta Hankoniemien neuvostoliittolaista laivastotukikohtaa vastaan.

 

Lähellä

Linjalle pystytettiin myös suuri kivilohkareita erilaisiksi panssarivaunuesteiksi. Bunkkeri Irman lähellä on nähtävissä osa lähes neljän kilometrin pituisesta panssariesteiden sarjasta.

Historiaa

Ensimmäiset vaiheet

Hangon Rintamamuseolla on oma historiansa. Varsinainen toiminta alkoi jo vuonna 1985, kun Karis Krigsveteraner –sotaveteraaniyhdistys rakensi korsumuseon sodanaikaiselle rintamalohkolle Lappohjassa Neuvostoliitolle aikoinaan vuokratun alueen rajalle. Hanke liittyi läheisesti sotiemme veteraanien työn tunnustamiseen 1980-luvulla.

Hankkeen keskeisenä henkilönä oli yhdistyksen puheenjohtaja, sotaveteraani Stig Häggström, joka rakennutti Gyllene freden –muistokorsun vuonna 1981. Työhön osallistui kymmenkunta hankolaista sotaveteraania.

 

Pieni museo

Työ oli innostavaa ja Stig Häggström alkoi pian suunnitella museota korsun täydennykseksi. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut kaunistella sotaa. Päinvastoin, hankkeeseen osallistuneet halusivat perustaa museon, joka kertoisi tapahtumista Hangon rintamalla, ankarista Jatkosodan taisteluista saaristossa ja vaikeasta elämästä sodan aikana.

 

Suosio kasvaa

Museon sijainti oli valittu hyvin. Maastossa on sodanaikaisia juoksu- ja taisteluhautoja, hevos- ja telttakuoppia, betonibunkkereita ym. Museo vihittiin käyttöön heinäkuussa 1987 ja siitä tuli pian suosittu vierailukohde, jolla oli n. 10 000 – 16 000 kävijää vuosittain. Useampi aktivisti osallistui toiminnan laajentamiseen museon avaamisen jälkeen.

Paikalla järjestetyt yhteislaulutilaisuudet olivat niin ikään suosittuja ja ne vahvistivat yhteenkuuluvuutta aikaisempien sotaveteraanien kesken.

 

Vastatuulta

Stig Häggströmin kuoleman jälkeen museon toiminta jossain määrin taantui. Resurssien puutteen vuoksi yhdistys myi museon uudelle kaksikieliselle Länsi-Uudenmaan sotahistorialliselle yhdistykselle (Krigshistoriska föreningen i Västnyland), joka oli perustettu 2015. Yhdistyksen tarkoituksena on mm. säilyttää tietoa ja muistoja keskittyen Hangon rintamaan ja sotavuosiin 1939 –1945.

 

Uusia tuulia

Nyt alkoi tapahtua. Museota voitiin uudistaa ja laajentaa yritysten, yritysten, säätiöiden  ja Leader Poimivasta -organisaation lahjoitusten turvin. Kesällä 2017, kun Suomi vietti itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, museo avasi ovensa uudistunein voimin. Museon tarkoituksena on olla suosittu matkailukohde, joka saa vielä enemmän kävijöitä kuin aikaisemmin. Painopiste on nuoremman  polven vierailijoilla.